sunnuntai, 5. helmikuu 2012
Istuin odottamassa asemalla junaa Malagaan.
Iso mies tuli penkille viereeni istumaan ja luki kirjaa huokaillen hyvin raskaasti tuon tuosta.
Tulee mieleeni ex-miehen alituiset raskaat huokaukset, varsinkin jos piti tehdä toisten eteen jokin asia. Se oli kuin valtava negatiivinen syytös sille että joku häiritsi häntä olemassaolollaan ja rauhaansa.
Pakko vaihtaa istumaan muualle.
Olen vapautunut narsistista 27 vuoden avioliiton jälkeen. Kerron tarinoiden ja runojen avulla kokemastani ovelasta alistamisesta ja nöyryyttämisestäni. Ehkä voin auttaa kohtalotovereita huomaamaan jo aikaisemmin tilansa ja tunnistamaan narsistin. Minun täytyi ensin sairastua keskivaikeaan masennukseen ja menettää kaikki positiiviset tunteet miestäni kohtaan ennekuin tajusin eron välttämättömyyden. Vasta terapiassa tajusin kuinka minua oli alistettu ja mitätöity ja kuinka julmasti minua oli kohdeltu. Asiat alkoivat nousta pinnalle ja aloin ymmärtämään mistä syyllisyyden suosta aloin vihdoin nousemaan.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.