perjantai, 13. tammikuu 2012
Et lyönyt, mutta
iskit ivapiikkisi syvälle sieluuni,
luhistit mitätöinneilläsi iloni,
mursit nöyryytyksilläsi itsetuntoni.
Et tuntenut julmuudestasi syyllisyyttä,
sillä kuvittelet olevasi parempi kuin muut.
Mikään ei riitä ruokkimaan egoasi,
siksi viljelet kylmää tuhoasi loputtomasti.
Mutta tästä nousen, vahvistun ja kuljen omaa tietäni vapaana.
Olen vapautunut narsistista 27 vuoden avioliiton jälkeen. Kerron tarinoiden ja runojen avulla kokemastani ovelasta alistamisesta ja nöyryyttämisestäni. Ehkä voin auttaa kohtalotovereita huomaamaan jo aikaisemmin tilansa ja tunnistamaan narsistin. Minun täytyi ensin sairastua keskivaikeaan masennukseen ja menettää kaikki positiiviset tunteet miestäni kohtaan ennekuin tajusin eron välttämättömyyden. Vasta terapiassa tajusin kuinka minua oli alistettu ja mitätöity ja kuinka julmasti minua oli kohdeltu. Asiat alkoivat nousta pinnalle ja aloin ymmärtämään mistä syyllisyyden suosta aloin vihdoin nousemaan.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.