Olin kuuntelemassa George Gershwinin pianokonserttoa ja Gustav Mahlerin sinfonia nro 4. Elin kuunnellessa oman viimevuosien elämäni tunteet laidasta laitaan tuon musiikin avulla. Gershvinin sielukkaan herkkä osuus sai tipat silmiini, koin siinä soivan oman yksinäisen bluesini.
Musiikissa löytyi myös riemua ja monenlaista tunteiden kirjoa.
On se vaan erikoista että musiikista voi noukkia kuin sattumia lauteselleen itselleen nautittavia tai muuten osuvia kohtia, oli se sitten jazzia, klassista, rokkia, "lattaria", tanssi tai viihdemusiikkia.
Musiikki on lukemattomien säveltäjien sielujen peili, jonka heijastuksen avulla voimme löytää jotain itsestämme.